Mikä vapauttaisi turvautumasta voimattomiin taikauskon luomiin olentoihin? Mikäpä muu kuin oikea tieto ja oikean tiedon sisäistäminen! Todellisen totuudenetsijän luettavaksi aivan välttämättömät – suomalaisten kirjoittajien suomeksi kirjoitetut – MUST-kirjat ovat tällä hetkellä: 1.      Hannele Koivunen: Madonna ja huora Kirja kuvaa selkeästi kristinuskoon liittyvien kirjoitusten vuosisatojen saatossa tapahtunutta tarkoitushakuista muuttelemista. Kirja osoittaa tutkimustyön tuloksena Maria Magdaleenan olleen Jeesuksen puoliso. Kirja paljastaa myös sen, että opetuslasten tavoittamattomissa oleva Magdalan Marian ymmärrys ja viisaus yltivät opetuslapsien ymmärrystä ja tajunnantiloja korkeammille tasoille ja että sen vuoksi vielä 1100-luvulle saakka kristillisten oppien parissa Magdalan Mariaa nimitettiin apostolien apostoliksi; ja että vasta sen jälkeen hänestä alettiin kristinuskon kirjoissa, tekstien puitteissa, rakentaa syntistä naista ja huoraa. Samalla Neitsyt Mariasta alettiin, samaisissa kirjoissa, muokata – vanhojen jumalatartarujen esikuvien mukaista – ikiaikaista neitsyttä ja jumalatarta. Kirja tuo selkeästi esiin sen, että Neitsyt Maria-kultti pohjautuu ikivanhoihin jumalatartaruihin, samoin kuin syntisen naisen katumuskultti jolla Magdalan Maria on sittemmin leimattu sekä myös Jeesuksen lunastajajumala-kultti. Kirjassa kuvataan ansiokkaasti kuinka esikristillisen gnostilaisuuden kirjoitukset on ajan mittaan muutettu liittämällä niihin alati enemmän kristinuskon nimiä ja tapahtumia. Näistä mainittakoon esikristillinen – esikristillinen tarkoittaa aikaa ennen Jeesuksen toimintakautta – Poimanders-teksti, josta on miltei vain nimiä muuttamalla toimitettu kristillisgnostilainen Marian evankeliumi; ja josta edelleen, parisataa vuotta myöhemmin, on toimitettu viljalti muokattu kristillisgnostilainen Pistis Sofia ja Eenokin kirjat – jotka nykyään, surullista kyllä, ovat nousseet suorastaan huuhaahurmoskirjallisuudeksi joissakin pääkaupunkiseudun henkisen kasvun ryhmissä – joissa asiat ovat jo merkittävästi enemmän vääristellyt ajamaan kristinuskon johtohahmojen valheellisia tarkoitusperiä. 2.      Kari Kuula, Martti Nissinen, Wille Riekkinen: Johdatus Raamattuun, 2003. Kirja kertoo sekä Vanhan testamentin että Uuden testamentin vuosisatoja kestäneestä toimitustyöstä ja siitä kuinka tekstejä on tarkoitushakuisesti valittu ja ennen muuta siitä, että Raamatun Uuden testamentin tekstit on toimitettu tarkoitushakuisesti Vanhan testamentin tekstien pohjalta, jotta kirjoitukset kävisivät toteen periaatteella. Kirjoittajat osoittavat, että Vanhan testamentin Mooseksen kirjat, ja muutkin, pohjautuvat vanhoihin jumaltaruihin ja myytteihin. Tutkijat osoittavat sen, että Raamattu niin Vt:n kuin Ut:kin osalta ovat vain yhtä ja samaa, Maapallolla iät ja ajat jatkunutta jumaltarujen jatkumoa, ei mitään muuta. Tosin fundamentalistisen luterilaisen on mahdoton tätä ymmärtää ja sulattaa. TOTUUS on liian pelottava kohdattavaksi sellaisessa persoonallisen minän maisemassa, jossa valhe on koko persoonahistorian ajan pesinyt ”totuutena”. 3.      Risto Uro, Outi Lehtipuu: Nasaretilaisen historia, 1997. Kirja esittelee, toki perin varovaisin ilmaisuin, Jeesus-tutkimuksen kansainvälisiä tuloksia. Lukijalle ei kuitenkaan voi jäädä epäselväksi, että esimerkiksi evankeliumit ovat kristinuskon pappien tarkoitushakuisesti toimittamia tarinoita kristinuskon Jeesuksen Kristus-myytin tukemiseksi. Muun muassa Johanneksen evankeliumi todetaan puhtaasti pappien toimitustyön tulokseksi vailla historiallista alkuperää ja että vain 18 % Raamatun esittämistä, Jeesuksen suuhun pannuista lausumista näyttäisivät olevan todellisuuspohjaisia Jeesuksen sanomisia. Kirjassa esitetään tutkimustuloksia siitä, kuinka Raamatun Uuden testamentin kirjoituksia on aivan ratkaisevalla tavalla muuteltu ja lisäilty vuosisatojen saatossa pyrkimyksenä pönkittää kristinuskon johtohahmojen valheellisia oppeja. 4.      Ismo Dunderberg, Antti Marjanen: Nag Hammadin kätketty viisaus, 1999. Kirja esittelee suomalaiset, tosin hieman sensuroidut käännökset eräistä Nag Hammadin kirjoituksista, muun muassa suppean gnostilaisen version Jeesuksen kaksoisveljen Tuomaan evankeliumista, jne. Kirjassani Maan valtiaat, II osa tulen paljastamaan Tuomaan evankeli-umin sensuroimattoman suomennoksen alkuperäisestä arameankielisestä Tuomaan evankeliumista. 5.      Kari Kuula, Wille Riekkinen: Paavalin jalanjäljissä, 2002.- Tässä julkaisussa kirjoittajat paljastavat miten Paavalin kirje Korinttilaisille on Raamatussa vääristelty, jotta naisen asema seurakunnassa saataisiin mitätöidyksi ja jotta sekä nainen että seksuaalisuus saataisiin kristikunnassa tuomituksi synnilliseksi. Samalla osoitetaan, että Paavalin nimissä on kirjoitettu myöhempien kristinuskon pappien toimesta enemmän kirjeitä, kuin Paavali itse konsanaan oli kirjoittanut, jne. Kaikki mainitut kirjat ovat jo tällä hetkellä lainattavissa kirjastosta. Hannele Koivusen Madonna ja huora on kansanomaistettu versio hänen Maria Magdaleenaa käsittelevästä väitöskirjastaan. Hannele Koivunen on Vantaan kirjastotoimen johtaja ja oto. uskontotieteilijä. Madonna ja huora oli kirjallisuuden Finlandia-palkinto ehdokkaana. Wille Riekkinen on Kuopion hiippakunnan piispa ja Helsingin yliopiston Uudentestamentin eksegetiikan dosentti. Kari kuula on Helsingin yliopiston Uuden testamentin eksegetiikan dosentti ja johtava suomalainen Paavali-tutkija. Martti Nissinen on Helsingin yliopiston Raamatun ja muinaisitämaisen kirjallisuuden professori. Ismo Dunderberg, Antti Marjanen ja Risto Uro ovat Helsingin yliopiston Uskontotieteen laitoksen dosentteja. Suomen fundamentalistisesta luterilaisuudesta ja takapajuisesta lainsäädännöstä johtuen maassamme ei juurikaan ole voitu julkaista Raamattu- ja Jeesus-tutkimusta käsittelevää kirjallisuutta. Vasta 1990-luvun puolivälistä lähtien – professori Heikki Räisäsen 80- ja 90-luvun julkaisuja lukuun ottamatta – ovat tutkijat, kansainväliseen käytäntöön nähden tosin perin varovaisin ilmaisuin, uskaltautuneet julkaisemaan aihepiiriä koskevia tutkimustuloksia myös suomeksi. Tämä liene syynä siihen, että sekä kirkkouskovaisten että niin sanotuissa henkisen kasvun yhteisöjen keskuudessa on nyt noussut hirveä meteli ja vastustus tällaisten tutkimustulosten julkistamisesta. Mistä tässä ilmiössä on kysymys? Syynä on pelko, pelko tutustua aineistoon, joka saattaa osoittaa heidän uskomusjärjestelmänsä perustuvan pappien sepittämiin valheisiin. Kyse lienee pelosta, että koko henkilökohtainen uskomusjärjestelmä romahtaa ja että yksilökohtaiselta elämältä poistuu tuttu ja turvallinen perusta. Ihmismieli on herkkä ja helposti hajoava. Mikäli ihmispersoona on koko ikänsä uskonut SOKEASTI Raamattuun ja Jeesukseen Lunastajajumalana – kuten papit ovat meitä pelotelleet uskomaan – on pappien aiemmista puheista poikkeava tai sen jopa kyseenalaistava tieto todellinen uhka näiden omaa ajattelu- ja asioiden tutkimiskykyä vailla olevien ihmispoloisten mielenterveydelle. Näin voi hyvinkin tapahtua, kun ihmispersoonan koko uskomusjärjestelmä osoittautuu valheeksi hänen perehtyessä uuteen tutkimustietoon kristinuskosta. Siksipä tällaiset ihmispersoonat tekevät kaikkensa torjuakseen oikean tiedon. Aiempien kristinuskon johtohahmojen ja pappien tavoin he ovat valmiita vaikka minkälaisiin hirmutekoihin jatkaakseen elämistään valheessa ja estääkseen Totuuden Valon paljastamasta heidän naiiviuttaan ja absurdiuttaan. Minulta on kysytty, että mistä on kyse nykyisessä Jeesus-boomissa. Ikävä kyllä on totuuden nimissä sanottava, että kyseessä näyttäisi olevan sekä myrobien harjoittaman harhaohjelmoinnin että persoonakohtaisen häiriintyneen mielen yhteistyön tuottamat harhat. Tämä sopii hyvin myrobien suunnitelmiin. Se on oivaa jatkoa raadollisten uskontojen synnyttämiselle ja niiden tuottamille tuhoille: juutalaisuuden, kristinuskon ja islamilaisuuden sodan- ja Maapallon tuhoamiskierteen jatkamiselle. Tällaisten sanomien viestittäminen orjikseen ottamiensa kanavien kautta on myrobijoukoille tyypillistä ja hyvin tärkeää jottei TOTUUS näiden uskontojen valheellisuudesta tulisi julki. Tämä mahdollistaa myrobijoukoille Maan väestön helpomman hallinnan ja orjuuttamisen. Kuvaan tulevassa kirjassani – Maan valtiaat, II osa – muun muassa myrobien 30 miljoonaa vuotta kestänyttä planeettamme väestön keskuudessa harjoittamaa mielenhallintatoimintaa sekä sen tuottamia surullisia seuraamuksia Maapallolle ja sen väestölle. Ei ihme, että niin monet teologian opiskelijat, ja jopa papit, ovat viime vuosina eronneet kirkosta oivallettuaan, että Raamattu on nykytutkimusten valossa puhtaasti fiktiota sekä uskonnollispoliittista propagandaa. Kuinka valistunutta on rajatiedon väki ja erityisesti niin sanottu henkisen kehityksen kenttä? Näyttäisi siltä, että tietämättömyys – eli tiedon puute tosiasioista – rajatiedon väen parissa on varsin monien kohdalla vieläkin suurempi, kuin konsanaan tavallisten kirkkouskovaisten parissa. Hämmästyttävän suuri joukko rajatiedon väestä omaa vielä pyhäkouluaikojen naiivin uskomuksensa Raamatusta sepitettyihin pyhäkoulusatuihin. Kovin moni ihan tosissaan luulee, että Raamatun tarinat Jeesuksesta ovat totta. He uskovat ennen muuta juuri noihin täysin valheellisiin Johanneksen evankeliumin ja Johanneksen ilmestyksen fiktiotarinoihin! Nämä taikauskoiset, valheessa elävät ihmiset uskovat ja uskottelevat olevansa vieläpä hyvin henkisiä! Voidaanko tällaisen tilanteen vallitessa todeta muuta kuin, että Suomessa vallitsee suuri henkinen pimeys.?! Miten sitten Valo voisi tulla Pohjolasta tai ainakaan Suomesta?! Toivottavasti mahdollisimman moni rajatiedon kentän ihmispersoona lukee edellä esittämäni MUST-kirjat ja pohtii mielensä avaruudessa niissä paljastettuja Raamattu- ja Jeesus-tutkimustuloksia.