Copyright © 2003 Pentti Haasiosalo Mitä tapahtuu tasonvaihdossa ja sen jälkeen 1. Unen vaiheet jäljittelevät tasonvaihtoprosessia, uni on eri vaiheineen ikään kuin pieni kuolema. 1.1. Unen ja valveen rajatila 1.2. Nukahtamisen hetki 1.3. Nukahtamisen ja unennäön välinen unijakso 1.4. Syvän unen vaihe 1.5. Unennäkö = REM-uni 2. Kuoleman rajakokemus on ikään kuin unta pitemmälle menevä pieni kuolema. 2.1. Fyysiseetterisestä kehostosta irtautuminen Havaitsemme olevamme fyysisen kehomme ulkopuolelle, yleensä sen yläpuolella. Kipu ja kärsimys on kaikonnut. Mieli on valpas, vireä, vahva, viisas ja laaja-alainen, jopa selvänäköinen. Vapausasteemme ovat lisääntyneet, voimme kulkea läpi seinien ja siirtyä ajatuksen nopeudella paikasta toiseen. Ajatuksemme luomisvoima on väkevä ja välitön. Toimimme astraalikeho alimpana ”vaatekertanamme”. 2.2. Puhtaan tietoisuudentilan kokeminen. Aktiivinen mielemme sulautuu hetkeksi perusolemukseensa, puhtaan olemisen liikkumattomaan puhtaaseen tietoisuudentilaan. Tiedostamme hiljaisuuden, tyhjyyden ja suunnattoman rauhan. 2.3. Tunneli ja/tai valo. Kohoamme huimaa vauhtia avaruuden halki tai tunnelia pitkin kohti valoa. On tavattoman hyvä olo. 2.4. Valo-olennon kohtaaminen. Kohtaamme valo-olennon joka on pelkkää rajatonta rakkautta ja myötätuntoa. Tämä valo-olento on oma Sieluminuutemme, vaikka yleensä se mielletäänkin Jumalaksi, Jeesukseksi, Buddhaksi, jne. 2.5. Henkiopastajien kohtaaminen. Havaitsemme ja tunnistamme henkioppaamme, jotka ovat johdattaneet meidät valoon ja jotka opastavat meitä ymmärtämään kokemuksemme. 2.6. Nykyisen elämämme tarkastelu takautuvana kokemusketjuna. Koemme kaikki kuluneen elämämme tapahtumat vuorovaikutuskumppaniemme kokemusmaailman ja tunne-elämysten kautta. 2.7. Paluu fyysiseen kehoon. Seurauksena elämänkatsomuksen ja asenteiden muutos sekä henkistyminen. 3. Tasonvaihto eli kuolema. 3.1. Hengitys lakkaa, sydän pysähtyy, aivosähkökäyrä on pelkkä suora viiva. Kuoleva kuitenkin tiedostaa ympäristön tapahtumat. Henkiopastajat ja Kuoleman enkeli ovat läsnä tapahtumassa. 3.2. Sisäinen energiakierto päättyy ja sen jälkeen aktiivinen mieli fuusioituu ihmismielen perusolemukseen. 3.3. Aktiivinen mieli fuusioituu ihmismielen perusolemukseen: Kosmisen Kokonaispersoonan puhtaan tajunnan tilaan. Jalontumaton ihmispersoona ei tiedosta tätä vaihetta. Mitä jalontuneempi ihmispersoona ja sitä asuttava sielu on, sen selvemmin tämä vaihe tiedostetaan. Tässä vaiheessa jalontuneelle persoonalle tarjoutuu tilaisuus sulautua tietoisesti Kosmiseen Kokonaispersoonaansa, mikäli hän ei ole siihen aiemmin kyennyt. 3.4. Tietoisuus (sekä Korkea että alempi tietoisuus) poistuu (ampaisee ulos valtavalla vauhdilla fyysiseetterisestä kehostosta kruunutsakran kautta astraalikeho alimpana vaatekertanaan. Tässä silmänräpäyksellisessä tapahtumassa egon tajunta sammuu joko lyhyemmäksi tai pidemmäksi ajaksi. Jalontuneen sielun asuttama jalo persoona havahtuu nopeasti ja havaitsee kiitävänsä hurjaa vauhtia energiatunnellin valtaisassa imussa kohti rakkautta kumpuavaa valoa. Lopulta jalontunut persoona kohtaa valon, joka on valo-olento. Persoona kylpee valo-olennon rakkaudellisen valon syleilyssä. Tämä valo-olento on jalontuneen persoonan oma Sieluminuus. Kohtaaminen on riemullinen. Sieluminuuteensa sulautunut jalontunut persoona jatkaa tämän jälkeen energiatason kouluihin jatko-opintoja suorittamaan. Kerron tästä tuonnempana. Niukasti jalontunut persoona on tässä vaiheessa tajuttomana useita päiviä, tai jopa useita viikkoja. 3.5. Niukasti jalontuneen ihmispersoona tajunta herää ja hän havaitsee olevansa asuinpiirissään sekä näkee läheisensä. Tasoa vaihtanut ihmispersoona ei ymmärrä kuolleensa ja yrittää kuumeisesti vuorovaikuttaa aineentasolla elävien läheistensä kanssa siinä kuitenkaan onnistumatta. Mitä enemmän persoona on ollut aineeseen kiintynyt sitä pidempään ja sitä turhautuneemmin hän yrittää päästä vuorovaikutukseen aineen tasolla toimiviin. Lopulta persoona tajuaa kohdannensa kuoleman. Vain kaikkein raadollisimmat aineen ”orjat” eivät oivalla kuolleensa, vaan jäävät Maan piiriin häiritsemään aineentasolla eläviä tuntemiansa kanssaihmisiä loisimalla näiden valokehoisa ja kiinnittymällä näiden energiakenttään haitallisiksi sivupersooniksi. Näitä astraali-tason häiriköitä avustavat aineentasolla toimivat auttajat ohjaamalla heitä ymmärtämään, että he ovat kuolleet ja opastamalla heidät matkalle kohti valoa 3.6. Maan piiristä irrottautuneet ja irrotetut vähän jalontuneiden sielujen asuttamat persoonat vaipuvat unennäöttömään tajuttomuuden tilaan ja heidän energiarakennettaan säilytetään Maailmankaikkeutemme galaksiverkoston vyöhykkeen astraalitasoilla kunnes heidän on aika jälleenruumiistua 3.7. Karmankoulun 8 – 11 luokille asti jalontuneiden sielujen asuttamat persoonat herätetään kehitystasoaan vastaavan tajuttomuusjakson jälkeen jalontumiskategoriansa mukaiseen astraalitason kouluun jossa opettajina ovat henkiopastajat. Astraalitason kouluja on monen tasoisia, mutta niiden kaikkien tarkoituksena on saada jo henkisessä kasvussaan edistyneiden sielujen asuttamat persoonat näkemään, kokemaan ja ymmärtämään edellisen ja edellisten elämiensä ajatusten ja tekojen vaikutukset kanssaihmistensä tunteisiin. Samalla heitä opastetaan ymmärtämään se, ettei tekojen suuruudella ole merkitystä vaan niiden perustana olevilla vaikuttimilla. 3.8. Karmankoulun 12-13 luokille jalontuneiden sielujen asuttamat persoonat toimivat kykyjensä mukaan apuopettajina (yhdessä korkeampitasoisten henkiopastajien kanssa) Karmankoulun 8 – 11 luokkien astraalikoulun opiskelijoille tai he osallistuvat opiskelijoina (sielunsa jalontumistason mukaisiin) eritasoisien tähtikoulujen opintoihin valmentautuakseen tulevaan inkarnaationsa Maapalloa korkeampivärähteisille planeetoille 3.9. Karmankoulun 13/10 tasolle jalontuneiden sielujen asuttamat persoonat menevät lyhyen tajuttomuusjakson jälkeen suoraan tähtikouluihin. He voivat inkarnoitua toisille planeetoille tai palata Maapallon piiriin joko henkioppaina tai fyysisessä kehossa asustavina henkisinä opettajina Jatkuu sivulla mitä tasonvaihdossa tapahtuu ja sen jälkeen, osa 2 | 
