Copyright © Markku Immonen http://www.saunalahti.fi/wpoet/toc.html

 

 

Linux/Unix (Hieman vanhaa tietoa)

Linux on Linus Torvaldsin yhdessä muiden kehittäjien kanssa kirjoittama ilmainen Unixiin perustuva käyttöjärjestelmä. Linux on riippumaton POSIX-implementaatio, jossa on todellinen moniajo, virtuaalimuisti, jaetut kirjastot, kunnollinen muistinhallinta, TCP/IP-verkkotoiminnot ja muut Unixeille tyypilliset ominaisuudet. Linuxia levitetään GNU General Public Licencen ehdoilla ja sen lähdekoodi on vapaasti saatavissa. Linuxia käytetään paljon serverinä, mutta työpöytiä se ei ole vieläkään vallannut eikä ehkä ikinä valtaakaan.

Keskityn tässä enemmän Linuxin vahvuuksiin. Linuxin huonoista puolista voit lukea Linux-sivultani, ja jatkolukemisena on lisäksi sivu Linuxin hakemistorakenteesta.

• Linux on äärimmäisen vakaa ja luotettava. Se ei kaadu. Jotkut Linux-koneet ovat olleet käynnissä vuosia ilman uudelleenkäynnistämistä. Vakaus tosin koskee lähinnä kerneliä. Huonosti kirjoitetut ohjelmat voivat kaatua niin kuin muissakin käyttöjärjestelmissä.
• Linuxin kernel on “lean and mean”. Voit ottaa Linux-järjestelmään mukaan vain ne osat joita todella tarvitset. (Windows 2000 sisältää muistaakseni 31 miljoonaa koodiriviä.) Linuxin kehitys on avointa ja bugit korjataan alta aikayksikön. Tätä järjestelmää ei ole tehty ystävälliseksi, pääasia on se että asiat saadaan tehtyä nopeasti. Ei ole pakollista graafista ympäristöä joka hidastaa konetta.
• Tukee moniprosessointia eli usean prosessorin samanaikaista käyttöä. Windows 9x ei tue tätä ominaisuutta, NT-pohjaiset Windowsit tukevat.
• Tukee useita tiedostojärjestelmiä. Linuxin omissa ext2- ja ext3-tiedostojärjestelmissä defragmentoituminen on lähes olematonta. Muiden tuettujen joukossa on mm. ReiserFS, NFS (Network File System), HFS, FAT ja FAT32—Linux lukee ja kirjoittaa Windows 95/98 -partitiota jos haluat jakaa tiedostoja molempien käyttöjärjestelmien välillä.
• Unix on Internetin sydän. Useimmat web-palvelimet ovat Unix-koneita. Internet kehitettiin Unix-maailmassa, Linux kehitettiin Internetissä, ja Linux on kuin kotonaan verkossa. Distribuution mukana tulee kaikki tarpeelliset verkkotyökalut. Mukana on jopa WWW-palvelin. Lähes kaikki verkkoprotokollat ovat tuettuja (TCP/IP, IPv6, PPP, AppleTalk, IPX, NFS, SMB, Ethernet jne.). Palomuureille on tuki suoraan kernelissä.
• Muokattavuus. Unix on perinteisesti perustunut tekstimuotoisiin konfiguraatiotiedostoihin. Voit viritellä systeemiä erittäin pitkälle. Joidenkin mielestä tämä ei ole pelkästään hyvä asia. Ainakin se on turvallisempaa kuin Windowsin rekisterin muokkaus. Jos rekisteri korruptoituu, voit joutua asentamaan Windowsin uudelleen. Jos tekstitiedosto korruptoituu, menetät ehkä vain yhden palvelun väliaikaisesti.
• Unix ei käytä DOS-tyyppisiä levyasemakirjaimia! Tiedostojärjestelmä on paljon joustavampi. Näet yhtenäisen hakemistopuunjoka häivyttää fyysisten partitioiden rajat ja helpottaa verkkojen hallintaa. Käytössä on myös ns. kovat linkit ja symboliset linkit.
• Graafinen ympäristö on pitkälle muokattavissa. Voit valita mitä ikkunamanageria tai työpöytäympäristöä käytät: fvwm, fvwm2, AfterStep, Window Maker, Enlightenment, KDE, Gnome. Voit myös valita pelkän tekstikonsolin.
• Unixin komentotulkki (shell) tuo joustavuutta ja antaa valtavasti mahdollisuuksia osaavalle käyttäjälle. Voit tehdä monimutkaisia asioita jotka Windowsissa vaatisivat kokonaan oman ohjelman. MS-DOS on erittäin primitiivinen jos sitä vertaa Unixin komentotulkkiin. Shell-skriptit ovat sata kertaa monipuolisempia kuin DOS/Windowsin batch-tiedostot. Unixin komentotulkki ei ole vaikea—komento on verbi, tiedosto tai muu objekti on substantiivi, ja mahdolliset optiot ovat adverbejä. Jos joku ei tätä tajua, on ehkä parasta pysyä kaukana myös leivänpaahtimista, terävistä veitsistä ja portaista.
• Unixissa on ns. virtuaalikonsolit. Unix on alusta saakka kehitetty monen käyttäjän moniajavaksi järjestelmäksi. Konsolien määrä on maksimissaan 63 eli enemmän kuin tarpeeksi. Voit loggautua jokaiseen konsoliin sisään eri käyttäjänä. (NT 4.0:ssa kirjaudut ulos ja uudestaan sisään Administratorina, jos haluat tehdä jotain joka vaatii Administratorin oikeuksia. Win2K esitteli uuden “Run as” -toiminnon, mutta se ei ole yhtä hyvä ratkaisu kuin Unixin virtuaalikonsolit. Windows XP:ssä on vihdoin mahdollisuus toimia useana käyttäjänä samanaikaisesti.)
• Linuxin lähdekoodi on vapaasti saatavissa. Voit muokata ja parannella käyttöjärjestelmää miten haluat. Sama pätee useimpiin Linux-ohjelmiin. Tämä on ohjelmointia osaavan unelmaympäristö.
• Saat Linux-distribuution mukana kaikki klassiset Unix-ohjelmat, kuten Emacs, vi, ed, pico, GIMP, lynx, pine, sendmail ja Apache. Apache on ylivoimaisesti suosituin WWW-palvelin. Jos sinulla on kiinteä verkkoyhteys, voit saman tien pistää pystyyn oman palvelimen palomuureineen.
• Ohjelmien asennus on joskus liian vaikeaa ja monimutkaista. Joskus se on helpompaa kuin Windowsissa. Linuxia ei tarvitse käynnistää uudelleen ohjelman asennuksen jälkeen.
• Unix on Ainoa Oikea Käyttöjärjestelmä. Jos haluat mennä todella syvälle ja oppia enemmän tietokoneista ja saada totaalisen kontrollin itsellesi, Linux on oikea valinta. (Itse asiassa se ei ole Unix vaikka arkkitehtuuri ja API perustuvatkin Unixiin. Linux on täysin uusi käyttöjärjestelmä. Paremman sanan puuttuessa sitä kutsutaan usein Unix-klooniksi. Ehkä merkittävin ero kaupallisiin Unixeihin on se että Linuxin laitetuki on huomattavasti laajempi.)

FreeBSD, NetBSD, OpenBSD, Sun Solaris, HP-UX, AIX, IRIX

Alan ammattilaisille ja muille pahasti nörtähtäneille. Jos olet todellinen guru, Linux on sinulle liian rahvaanomainen, kirjoitat laiteajureita aamiaiseksi ja haluat saavuttaa korkeimman Unix-tietoisuuden 64-bittisessä skaalattavassa maailmassa, nämä järjestelmät sopivat sinulle. Samalla voit heittää hyvästit normaalille elämälle.

Solaris on Sun-yhtiön suosittu kaupallinen Unix-käyttöjärjestelmä, yksi parhaista. (Tämäkin sivu tarjoillaan sinulle Solaris-palvelimelta...) HP-UX on HP:n Unix-versio, IBM:n versio on AIX. SGI eli entinen Silicon Graphics tekee IRIX-nimistä järjestelmää. Sun, HP, IBM ja SGI panostavat myös Linuxiin.

FreeBSD on BSD-pohjainen ilmainen Unix-variantti, kuten myös NetBSD ja OpenBSD. Kaikki kolme ovat ilmaiseksi imuroitavissa. Linuxin tapaan myös lähdekoodi on vapaasti saatavissa.