Windows Live ID
siirry kohtaan MSNYhteisöt 
Yhteisöjen kotisivu  |  Omat yhteisöt  |  Ohje  
 
Eliksiirieliksiiri@fi.msnusers.com 
  
Uutta
  Liity
  Kotisivu  
  ?Hakemisto  
  ?Jäsenten työkalut  
  ?MSN vinkkejä  
  ?Kuva-albumit  
  ?Keskustelufoorumi  
  Lisää linkki  
  Ilm. viallinen linkki  
  ?Antivirus/palomuuri  
  Kravaattisolmu  
  Lasten maailma  
  Verkkolehtiä  
  ?Aloittelijan kotisivut  
  ?Käyttöjärjestelmistä  
  
  Amiga/ muut  
  
  Dos komennot  
  
  Laitevaatimukset  
  
  Linuxia lyhyesti  
  
  Linux  
  
  Linux 2  
  
  MAC OS  
  
  MicrosoftinTukipalvelu  
  
  MS Dos  
  
  Windows  
  
  Windows-opastusta  
  
  Windowseista  
  ?Messengereistä  
  ?Ohjelmia  
  ?Tietokone ja minä  
  Diplomit/ Awardit  
  Eliksiiri logoja  
  
  
  Työkalut  
 
 

Copyright © Markku Immonen   http://www.saunalahti.fi/wpoet/toc.html

 

Mac OS

Apple II oli vuonna 1977 ensimmäinen värinäytöllä varustettu henkilökohtainen tietokone. Muistia oli kokonaiset 4 kilotavua. Apple Lisa esitteli graafisen käyttöliittymän 1983, seuraavana vuonna ilmestyi Ridley Scottin ohjaaman tv-mainoksen siivittämänä Apple Macintosh ja vuonna 1987 Apple Macintosh II, jossa oli mahdollisuus käyttää 24-bittisiä värejä ja useita monitoreja. Plug and Play toimi jo silloin, ainakin kahdeksan vuotta ennen Windowsia.

Mac on kuuluisa siitä että se on mainostoimistotyyppien ja muiden graafisella alalla työskentelevien perinteinen suosikki. Vuonna 1985 julkistettu PageMaker varmisti Macin menestyksen. Samaan aikaan Apple esitteli LaserWriterin, edullisen PostScript-laserprintterin. Vuosikymmenen lopussa näytti siltä, että Windowsilla ei olisi mitään tulevaisuutta. Toisin kuitenkin kävi. Markkinat olivat täynnä PC-klooneja, Apple oli ainoa Mac-koneita valmistava yritys, ja toukokuussa 1990 julkaistu Windows 3.0 varmisti lopullisesti Microsoftin dominoivan aseman.

Vuonna 1994 Apple julkisti PowerPC-prosessoriin perustuvat PowerMac-koneet, mutta sekään ei auttanut. Windows 95:n jälkeen Apple oli pahoissa vaikeuksissa. Joulukuussa 1996 Apple ilmoitti ostavansa NeXT-yhtiön. NeXTSTEP-käyttöjärjestelmästä piti tulla perusta Applen seuraavalle käyttöjärjestelmälle, joka tunnettiin koodinimellä Rhapsody. Applen johtoon palannut Steve Jobs sopi riidat Microsoftin kanssa (MS julkaisi Office-paketista Mac-version ja Internet Explorerista tuli Maccien oletusselain). Vuosikymmenen lopulla Apple alkoi taas vähitellen tuottamaan voittoa.

Toukokuussa 1998 julkistettiin iMac ja samalla kerrottiin, että Rhapsody ja Mac OS 8 yhdistetään uudeksi Unix-pohjaiseksi käyttöjärjestelmäksi. Mac OS X tuli markkinoille kolmen vuoden päästä maaliskuussa 2001.

Klassisessa Macissä oli monia ongelmia. Käyttöliittymän kehittämisessä Mac oli edelläkävijä, mutta pinnan alta löytyi teknisesti vanhentunut järjestelmä. Viimeinen iso versiojulkaisu oli Mac OS 9, joka ilmestyi syksyllä 1999. Klassinen Mac käytti keskeyttävää moniajoa (pre-emptive multitasking) vain ajuritasolla. Sovellusten kohdalla se käytti alkeellisempaa ei-keskeyttävää, yhteistyöhön perustuvaa moniajoa (cooperative multitasking). Muistinkäsittely oli vanhanaikainen. Suojattu muisti koski vain sovellusten koodia, ei dataa. Sovelluksia ei voitu käynnistää useina eri kopioina. Tiedostonimen pituus oli rajoitettu 31 merkkiin.

Mac OS X (lausutaan ten, ei eks) on Mac OS 9:n seuraaja. Serveriversio julkaistiin syksyllä 1999 ja kuluttajaversio ilmestyi maaliskuussa 2001. Muodonmuutos on niin raju, että voidaan puhua täysin uudesta käyttöjärjestelmästä, vaikka vanhat Mac-ohjelmat toimivatkin OS X:ssä. Graafinen ympäristö on muuttunut verrattuna klassiseen Macciin. Taustalla on uusi Quartz-koneisto (katso tätä kuvaa uudesta Aqua-käyttöliittymästä). Valikot ovat läpinäkyviä ja työpöydän alareunassa on kiistelty Dock.

Mach-mikrokernelin päällä on Unix-pohjainen järjestelmä, joka perustuu BSD:hen. Ensimmäinen Mac jossa on kunnollinen muistinkäsittely! Ja Mac-työpöydän lisäksi voi käyttää myös perinteistä Unix-komentotulkkia! Jos minun pitäisi valita Linuxin ja Mac OS X:n välillä, valitsisin ilman muuta jälkimmäisen. En usko että Linuxin työpöytä pystyy ikinä antamaan yhtä hyvää käyttäjäkokemusta. Linux on liian hajautettu projekti, liian monia kilpailevia ratkaisuja. Macillä on lisäksi se etu, että Microsoftin Office-paketista on saatavilla Mac-versio. OS X käsittelee digitaalista mediaa yhtä hyvin tai paremmin kuin Windows XP. Vaikuttaa todella hyvältä, mutta ongelmiakin on, pahimpana käyttöliittymän hitaus. Voit lukea asiantuntevat arvostelut alla olevista linkeistä.

Ars Technica on kirjoittanut perusteellisia, monisivuisia arvosteluja Mac OS X:n versioista: 10.0, 10.1, 10.2 (“Jaguar”). Lue myös Tales of a BeOS Refugee.
 

Mac OS X vs. Windows XP

Mac kehitti monet asiat ensimmäisenä, mutta Windows tarjoaa varsinkin nykyään hyvän vastuksen. Lähetä palautetta jos löydät vakavia asiavirheitä seuraavasta vertailusta. Jotkut asiat ovat makuasioita, joten mukana on myös omia (Windows-käyttäjän) mielipiteitäni.

  • Mac OS X:n kernel perustuu BSD:hen. Se tarkoittaa sitä, että pohjalla on 30 vuoden kokemukseen perustuva, hyväksi havaittu ja vakaa Unix. NT ei ole huono, mutta Unix on aina Unix. Käyttöliittymän tasolla Windows XP antaa enemmän kustomointimahdollisuuksia ja hallintatyökaluja.
  • Mac-kone on pitkäikäisempi kuin PC. Ei ole yhtä paljon “pakollisia” päivityksiä. PC-koneiden ikivanhat BIOS-rajoitukset puuttuvat kokonaan. Lisäksi Mac-koneet ovat hyvännäköisiä.
  • Mac toimii ainoastaan Apple Macintosh -koneissa. PC antaa paremmat laajennusmahdollisuudet. Voit valita ja rakentaa oman systeemin vapaammin.
  • Macissä ei voi helposti tehdä globaaleja asetuksia, jotka sitoisivat tietyn tiedostotyypin haluttuun sovellukseen. Yksittäisten tiedostojen kohdalla voi valita sovelluksen. OS X toi mukanaan mielenkiintoisen muutoksen verrattuna klassiseen Macciin: tiedostopäätteet (.html, .jpg, .txt) ovat nyt pakollisia eikä tiedostoissa enää välttämättä tarvitse olla tietoa siitä ohjelmasta, joka on alunperin luonut tiedoston. Ensisijainen vaihtoehto on edelleen avata tiedosto siinä sovelluksessa missä se on luotu (kuva), vaikka Creator-koodi ei enää ole pakollinen! On täysin idioottimaista olettaa, että luonut sovellus on aina jatkossakin paras sovellus tiedoston avaamiseen.
  • Windowsissa tiedostotyypin voi assosioida useampiin sovelluksiin. Jos omassa koneessani klikkaan mitä tahansa JPG-tiedostoa oikealla näppäimellä, pikavalikon vaihtoehtoina ovat mm. Open (ACDSee aukeaa), Print with ACDSee, Edit with Photoshop ja Edit with Paint Shop Pro.
  • Tiedostojen ja kansioiden hallinta saa minut raivon partaalle, koska olen tottunut käyttämään Windowsissa Explorerin puumaista näkymää: vasemmalla kansiopuu ja oikealla valitun kansion sisältö. Mac OS X:n Finderia voi käyttää “sarakenäkymällä” (kuva), mutta se ei ole niin monipuolinen kuin Windows Explorer. Tämä on tietysti makuasia, monet katsovat Windowsissakin mieluummin kansiotyyppistä näkymää, jossa jokainen hakemisto näkyy omassa ikkunassaan.
  • Mac OS X:n työpöydän alareunassa oleva Dock on ehkä liian sekava toimiakseen missään asiassa hyvin. Se on liiankin monipuolinen (kuva). Dock hoitaa keskenään yhteensopimattomia tehtäviä: ohjelmien käynnistämistä, avoinna olevien ohjelmien välillä vaihtamista, roskakoria ja kaikkea mahdollista. Klassisen Macin työpöydän oikeassa yläreunassa oleva Applications-valikko oli selkeä (kuva), vaikka olikin mielestäni huonompi kuin Windowsin tehtäväpalkki.
  • Windowsissa Alt+Tab-näppäinyhdistelmä vaihtaa päällimmäisen sovelluksen ja edellisen sovelluksen välillä. Macissä Cmd+Tab etenee kaikkien avoinna olevien sovellusten välillä eikä välttämättä avaa edellistä sovellusta ensimmäisenä: huonompi ratkaisu. Windowsissa Home- ja End-näppäimet vievät rivin alkuun ja loppuun. Macissä samat toiminnot tehdään Cmd-näppäimen ja nuolinäppäimien yhdistelmällä: huonompi ratkaisu. Pikanäppäinyhdistelmät on toteutettu Windowsissa paremmin kuin missään muussa käyttöjärjestelmässä.
  • Windowsissa voit muuttaa ikkunan kokoa vetämällä hiirellä mistä tahansa reunasta. Macissä voit muuttaa kokoa ainoastaan oikean alareunan kahvasta.
  • Mac-hiiressä on perinteisesti vain yksi näppäin. Windowsissa oikea näppäin on otettu hyötykäyttöön. Sillä saa esiin lähes jokaisessa tilanteessa kätevän kontekstimenun. Tilanne on tosin vähitellen muuttunut, nyt Macissäkin voi käyttää useampia näppäimiä ja jopa rullahiiriä, mutta kontekstimenuja voisi silti hyödyntää enemmän.
  • Macin ulkoasussa ja käyttöliittymässä on jotain selittämätöntä viehätystä. Mac on originelli. Dialogeissa ja menuissa käytettävä perusfontti sopii hyvin ruudulta luettavaksi. Tässä on vanhempi versio:

    [Mac OS 9.1:n valikkorivi]

    Mac OS X näyttää tältä:

    [Mac OS X 10.1:n valikkorivi]

  • Windowsille on paljon, paljon, paljon enemmän ohjelmia ja pelejä. Jos puhutaan yhtiöiden omista ohjelmista, Apple on tällä hetkellä valovuosia edellä digitaalisen median käsittelyssä: iPhoto, iTunes, iDVD, iMovie. Windows Movie Maker on lähinnä vitsi. XP ja OS X osaavat polttaa CD-levyjä ilman kolmansien osapuolien ohjelmia, mutta XP:ssä polttaminen on toteutettu paljon huonommin.

Mac ja Windows ovat kaupallisia käyttöjärjestelmiä. Mac mainostaa itseään luovana vapaa-ajattelijana; Windows on porvarillisempi, tuttu ja turvallinen käyttöjärjestelmien Disney. Molemmat olivat alussa epäluotettavia, mutta ovat vuosien kuluessa lähestyneet Unix-työasemien vakautta. Macillä on uusi OS X -järjestelmä, toisin sanoen oma Unix-versio. Windows NT:n evoluutio saavutti tietyssä mielessä kulminaatiopisteen Windows 2000:ssa.

 

Huomautus: Microsoft ei vastaa tämän yhteisön sisällöstä. Saat lisätietoja napsauttamalla tätä.
 MSN - Tee siitä kotisi
    Kotisivu  |   Hotmail  |   Haku  |   Messenger  |   Ihmiset ja Yhteisöt
Ohje  
   ©2004 Microsoft Corporation. Kaikki oikeudet pidätetään.    Käyttöoikeustietoja   TRUSTe-hyväksytty tietosuojalausunto